maanantai 9. heinäkuuta 2012

Nuori hevonen?

Millaisena ajatuksena pidät näin yleisesti tilannettasi: ensimmäiseksi omaksi hevoseksi nuori hevonen. Nyt kun olet sitä kokenut ja kokeillut niin suositteletko vai "toppuutatko" ennemminkin? Entäs miten tuo ensimmäinen oma ja ori vielä? Samalla tavalla, suosittelisitko vai enemmänkin kieltäisit. Tietysti se riippuu ihmisten kokemuksesta ja näin, mutta näin yleisesti kun yleiskielto on että ei nuoria kokemattomille.


Sain tuollaisen postausidean, ja koska tänään en millään ehtinyt toteuttaa varustejuttua, niin käydäämpä tämä sitten läpi :). Huomenna sitten taas normaalisti varustejutska.


Heti ekana haluan sanoa, että  nuoren hevosen käsittely kuuluu käsittelytaitoiselle ihmiselle, ja näin tyrmään alkuunsa tämän 'aloittelijalle nuori hevonen' - jutun. Aloittelijan kannattaa aivan ehdottomasti hankkia opetusmestari, kokenut hevonen joka opettaa ratsastajalle. Sama juttu orin kanssa, vaikken tahdokaan yleistää orien hankaluutta. Ori on silti _aina_ ori eikä muuksi muutu, vaikka olisikin kiltti. Kuitenkin, olen orien puolestapuhuja ja liian usein niiden oletetaan olevan hankalia ja ihan sekopäisiä, vaikken jaksakaan enää uskoa tähän väitteeseen enemmistön kohdalla.


Omalla kohdallani hevosenosto oli kuitenkin vähän erilainen tilanne kuin yleisesti. Olin saanut jo vuosien ajan hoitaa kilttejä, mutta haastavia hevosia, jotka olivat opettaneet miut kohtaamaan myös niitä vaikeuksia. Olin myös saanut hyvät pohjat ratsastustuntiajoiltani. En siis harkinnutkaan osaavan hevosen ostoa, koska yksinkertaisesti tykkään enemmän työskennellä näiden raakileiden kanssa. Saan enemmän irti siitä, että opetan hevosta, kuin että hevonen opettaa minua. Toki onhan miulla aina ollut mahdollisuus ratsastaa vaihtelun vuoksi niillä "valmiillakin".


yksi parin vuoden takaisista ratsastettavista, huikea kaveri.
Roopen osto ei millään lailla ollut harkittu taikka fiksu, miun ei missään nimessä pitänyt ostaa hevosta, ei varsinkaan nuorta oria. Niin vain kävi enkä päätöstä ole päivääkään katunut, Roope on ollut aina mukava, helppo ja yhteistyöhaluinen. Toki olen tehnyt Roopen kanssa viheitä ja varmasti tulen tekemään sen kanssa vielä virheitä, mutta niistä ei pidä lannistua. Mitään ylitsepääsemätöntä ei olla kohdattu ja koulutus on edennyt oikein mallikkaasti, mitä nyt kesällä on tullut hölläiltyä enemmän kuin oli tarkoitus. Myöskään nuoren shetlanninponiorin osto ei ollut millään lailla harkittua, Roope tarvitsi kaverin ja läheltä löytyi minishettis johon kaikki ihastuivat ensikerralla. Torstilla myöskin on mahdollisuus tulevaisuudessa pärjätä jalostuspuolella, Suomessa kun ei minikokoisia niin hirveästi vielä ole, joten sanottakoon vaikka se oston syyksi.


Noniin, takaisin aiheeseen. Yleisesti ottaen suosittelen kaikille kokenutta ja varmaa hevosta ensimmäiseksi. Nuoressa hevosessa on aina kova työ ja yksikin virhe saattaa kostautua, aina on pidettävä silmät auki ja orilla kuri. Olen siis ennemmin kieltämisen kannalla, vaikka omat kokemukseni ovat olleet aivan upeita enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Nuoren hevosen, ja varsinkin orin kanssa voi kuitenkin helposti käydä huonosti, jossei tiedä mitä tekee.

2 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Hevosen ostossa mielestäni on tärkeintä se, että hevonen on omaan käyttötarkoitukseen sopiva. En tuomitse heti nuoren hevosen ostamista, vaikka itsekin suosittelen ensimmäiseksi omaksi hevoseksi kokenutta opetusmestaria. Jokaiselta hevoselta voi oppia jotain, kokeneeltakin. Koskaan ei voi olla liian hyvä. Ü

Mitä oreihin tulee, ovat ne hevosia siinä missä muutkin. Mielestäni jokaiselle hevosella täytyy osata asettaa pelisäännöt oli ne mitä sukupuolta hyvänsä. On paljon helmpompi harrastaa yhdessä, kun säännöt ovat selvät molemmille.

Omassa "nuoruudessani" talleilla vallitsi mielipide, että orit olivat jokseenkin hulluja tai vaarallisia. Ne eristettiin muista hevosista, asuivat esimerkiksi omassa pikkuyksiössään erillään muusta tallista. Näin jälkikäteen ajateltuna tällainen orin eristäminen omasta laumastaan ruokkii vain epätoivottua käytöstä, ja saa orin korostamaan oikeastaan vain orimaista puoltaan. Toki on yksilöitä jotkä häiriintyvät jos tallissa on useampi ori ja on jatkuva valtataistelu siitä kuka on se päällikkö. Mutta omien kokemuksien mukaan hevosia ne on siinä missä muutkin, jos vaan tietää mitä on tekemässä ja on aina askeleen edellä. ;)

emilia kirjoitti...

Jotenkin tuntuu, että nykyään joka ori saa leiman otsaansa heti kättelyssä, oli se käytökseltään millainen tahansa :s. Onneksi kaikki orit mitä tässä nyt on tullut käsiteltyä enemmän ja vähemmän on olleet harvinaisen selväjärkisiä. Tottakaihan sitä orin kanssa joutuu vähän miettimään ja seurailemaan koko ajan, mutta nyt kun tietää jo ainakin Roopen temput niin osaa jo ennakoida ja näin päästä tavoista eroon :)