Käytiin eilen siis kentällä, tarkoituksena irtohypyttää. Roope oli päästettävä kentälle irti, ja kentän vieressä tarhaa muita hevosia. Eihän siinä, kyllähän se huusi jne, mutta ihan peruskiltisti oli. Kujaan se ei kyllä suostunut menemään kun sen kaksi kertaa, mutta onnistumiseen sitten lopetettiin.
Ongelmat alkoikin sitten lopputalutuksella.. Tavoitteena oli päästä muiden hevosten ohi nätisti, joka kylläkin onnistui helposti. Hevossivun ohi mentyä Roopella vain jotenkin napsahti päässä, se tuli ihan iholle ja alkoi uhkailemaan. Varmaan puolituntia keskusteltiin, ennenkuin päästiin kentältä pois. Seuraavaksi sitten puolisen tuntia lastattiin, kun herra-täysin-varma-kopitettava päättikin, ettei mene koppiin.
Päässä pyöri hiukan ajatuksia seuraavan iltaa, tässä tulos. Laatuarvostelut jää meidän osalta kyllä nyt väliin, ei saada enää harjoiteltua tarpeeksi ja huonosti käyttäytyvää en lähde kuskaamaan kyllä mihinkään. Se virushomma myös vähän epäilyttää, tosin saattaahan se mennä jo ohi laatareihin mennessä.
Roopenhan on tarkoitus olla kesä ihan vaan kasvamassa laitumella, ja niin se saa ollakkin. Laitumen jälkeen suunnataan sitten klinikalle pallien poistoon. Koska periaatteessa sillä ei mitään oriarvoa ole, ja ruunaminen tulisi ajankohtaiseksi joka tapauksessa sitten parin vuoden päästä, niin tehdään jo ensitalvena. Tänä keväänä ei enää ehditä, ja saakoot nyt armoa vielä kesän ajan näyttää muuttuneensa.
Ihmetyttää vaan, mistä se keksi nuo temput. Kotona ollaan aina niin kilttejä, ettei mitään ongelmaa, ja aikaisemmin uusilla paikoilla on vähän hilluttu ja huudettu, muttei ihmisiä alettu komentelemaan. Toki keväällä on varmaan osuutta asiaan, mutten viitsi käydä pelleilemään isoilla asioilla.
7 kommenttia:
Ehkä ihan fiksua :)
Jos yhden kerran temppuilee, niin ei sen takia kannata jättää menemättä suunniteltuihin juttuihin.
Ajattelen ennemmin omaa turvallisuuttani, kuin jotain kisoja joita tulee ja menee.
niin eli et pärjää sille? Olisiko mahdollista ottaa kokeneempi esittämään sitä laatiksissa tms?
Kyllä sitä tässä olisi mahdollisuus kouluttaa, mutten ota riskejä. Kuten sanottu niin oriarvoa ei ole kuitenkaan ja ruunaaminen tulisi kysymykseen jokatapauksessa. Laatuarvostelut olisi jäänyt pois myös ihan harjoittelunpuutteen takiakin.
Ruunaa ilman muuta, orien kanssa käy 100% niin että kotona ollaan ku vanha ruuna mutta sitten vierailla talleilla ne hormonit alkaa aina hyrräämään ja vanha tuttu oripoika muuttuu arvaamattomaksi. Fiksusti teet! Ja sitä paitsi jos tuntuu että et halua lähteä nuorta oria kuskaamaan keväällä mihinkään yleisö tapahtumiin niin olet varmasti ihan terveellä järjellä siunattu varsinkin tässä tilanteessa kun tappavaa tartuntatautia on liikkeellä.. Tsemppiä jatkoon!
Vau, fiksujakin anonyymeja :)! Ja meillä ei tosiaan orille ole käyttöä, niin turhaan ruveta leikkimään, kun ruunan kanssa on niin paljon helpompaa.
Kiitos!
Lähetä kommentti