maanantai 7. tammikuuta 2013

Ropsuratsastusta

Eilen ehdin taas Roopen selkään ja sain taluttajankin hommattua, joten ratsuopiskelu sai jatkua ! Tällä kerralla harjoiteltiin myös ihan uutta juttua, nousin selkään nimittäin ihan normaalisti maasta, nytkun olen aiemmin noussut jakkaralta. Roope ei kyllä uudistukseen sanonut mitään, hyvä niin.

paikallaan valmistautumista ja säätämistä
Iskä talutti siis alkuunsa, ja Roope oli suunnattoman loukkaantunut narusta jota joutui tottelemaan. Narua piti pureskella ja riuhtoa ja heilutella ja keskittyä täysin siihen, eikä ratsastajaan. Niinpä päädyttiin päästämään naru irti ja homma meni heti paljon paremmaksi. Ratsastelin noin sata metriä pihasta poispäin, käännyttiin ympäri ja suunnattiin takaisin. Koko matka meni oikein mallikkaasti, mitä nyt Roope oli hieman levoton ja jännittynyt, uusi tilannehan tuo sille vielä on.

pihassa poseeraamista ennen lähtöä ;D
Ongelma mikä tässä on noussut esille, on kuolaintemme sopivuus. Roopellahan on varsana ollut käytössä kokonaan kuminen, kivan pehmeä ja mukava kuolain ja nyt ollaan siirrytty Happy Mouth - kuolaimeen, jossa siis on rautaosa sisällä. Jopa se kuolain tuntuu liian vahvalta Roopen suuhun ja pienikin liike ohjasta saa Roopen jo reagoimaan hyvin. Eilinen ratsastus suoritettiin nivel full cheekillä, joka ei sitten yhtään sopinut Roopen suuhun. Matka kuorrutettui pään viskelyllä ja kuolaimen pyörittelyllä, ja heti sen jälkeen etsintään laitettiin uusi kuolain. Hackamoret hommasin vähän aikaa sitten, ja ratsastuksen jälkeen päätinkin kokeilla ohjasajaa Roopea niillä pienen matkaa. Roope toimi oikeastaan ihan hyvin, mitä nyt oli vielä hieman hämmentynyt ratsuhommista. Täytynee joku rauhallisempi päivä testata hackamoreja vielä uudelleen ja mietiskellä sitten vielä lisää näitä kuolainjuttuja.

ja sitten menoks !
Onko teillä lukijoilla hyviä kuolainehdotuksia meille ?!

8 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Mihin käyttöön sinä olet Roopea pääasiallisesti ajatellut? En ole ihan perillä tai en muista.

Mietin vain lähinnä tuota, kun mainitsit hackamoren, että itse en ainakaan omia varsojani alkaisi opettamaan sillä kuolaimella edes ratsuasioihin ellei hevosella ole oikeasti suussa jotain vikaa tai vakavaa syytä miksi sille pitäisi valita "ei rautaa"-vaihtoehto. Lähinnä ajattelen asian niin, että jos ja kun nuori ratsu vastustelee, säikähtää tai keksii jotain typerää ratsastajan ollessa selässä niin se on kyllä paljon helpompi hallita ihan tavan kuolaimilla. En halua siis sanoa että et saisi tehdä niin, mutta ajattelin tuoda nyt vähän muitakin näkemyksiä esille.

Omasta mielestäni on myös parempi, että hevosen opettaa nuoresta asti kuolain vaihtoehtoon, koska silloin se osaa myös pitää niitä. Lähtisin liikkeelle ihan tavan nivelkuolaimella tai nahkaisella suoralla kuolaimella. On myös ns. sienikuolain joka on pehmeä. Tuollainen kumikuolain voi olla nuorelle hevoselle huono vaihtoehto, jos se ei eritä riittävästi sylkeä jolloin kuolain nipistää hevosta. Näin voi olla, ettei se myöskään tukeudu kuolaimeen ja reagoi siihen voimakkaammin jos se tuntuu epämukavalta suussa.

Voisi olla paikoillaan, että pyytäisit esimerkiksi joltain ystävältä/tallilta tai tutulta lainaan läjän kuolaimia. Suosittelisin kuitenkin esimerkiksi peruspaksuja niveliä, joita yleensä käytetään nuorilla hevosilla. Ehkä ne erikoiskuolaimet sitten, kun hevonen osaa jo ratsun alkeet kunnolla ja on aika ns. hieno säätää? :)

Tässä vain sinulle ajatuksia siis, ja miettimistä en sano että mikä olisi oikein tai väärin. :)

emilia kirjoitti...

Pääpainotteisesti ratsu Roopesta on siis tulossa, toivonmukaan koulupuolelle oman koulupainotteisuuden takia :D Kärryhommat sitten vain huvina.

Hackamoresta olen täysin samaa mieltä, ihan hyvä että toimii sillä, mutta epävarma olo siinä tulee ratsastajalla kun varsalla ei ole suussa mitään ja selässä pitäisi keikkua ekoja kertoja. Hackamoren taidan jättää ihan vain satunnaiseen testailuun ja opetteluun, josko sitten vanhana ja "rauhallisena" kuljettaisiin niillä.

Happy mouth - kuolain oli Roopella hyvä, niin pitkään kun se puri sen sitten lopulta rikki. Toki kuolain oli jo varmaan viisi vuotta vanhakin kun oli käytössä jo entisellä hoitohevosellakin, joten johtuneeko siitä, kuka tietää. Happy mouthia voisin kokeilla uudestaan, tosin en kolmipalana joka meillä viimeksi oli. Ehkäpä kokonaan suora tai sitten ihan perusnivel ?

Rautaan en kuitenkaan lähtisi nyt laittamaan, kaiken paksuisia, nivelellä, kolmipalalla, oliviirenkailla, full cheekeillä ja kaikilla on testattu ja toimivuus muuten hyvä, mutta se pää alkaa vispata ylösalas. Suussakaan ei ole mitään vikaa, kun hammaslääkäri kävi juuri muutama kuukausi sitten.

Mene ja tiedä taas, täytynee vain jatkaa kokeilua. Tuo nahkakuolain saattaisi muuten olla varteenotettava vaihtoehto !

Ja muuten, mainitakseni vielä, Roopella on perintönä tullut _erittäin_ hyvä kuolaneritys, joten sen kanssa ei ainakaan pitäisi olla ongelmaa :D

Viivi kirjoitti...

Meijän heppojen hammashuoltaja suositteli käyttämään ohutta ja suoraa kuolainta Moonalla, koska sillä on tosi matala kitalaki. Matalan kitalaen takia nivelkuolain ja varsinkin paksu sellainen tuntuu ikävältä suussa eli tuottaa painetta kitalakeen ja saattaa tuntua kuristavalta. Moonalla ainakin helpotti kuolaimen vaihto suoraankuolaimeen. Miulla on nyt käytössä ohut suora kumikuolain. En sitten tiedä, voisko teijän kuolainongelmat johtua tuosta samasta syystä?
Nuorilla hevosilla saattaa tota pään vatvomista olla ihan tottumattomuudenkin takia...
Toivottavasti löydätte sopivan kuolaimen :)

emilia kirjoitti...

Roopella kyllä on aika pikkuinen suu, kitalaesta en sitten kyllä tiedä. Voisi tuotakin tosiaan testata !

Pään vatkaamista on vain rautakuolainten kanssa, Happy Mouthilla tätä ongelmaa ei ollut ollenkaan :/

Toivottavasti löydetään :)

Tanja kirjoitti...

Ehkä siun pitää sitten hankkia sille uudet sellaiset kuolaimet, jotka sille oli hyvät ja kokeilla uudestaan. Toki voi olla vähän hämmentävää hevosellekin joka vasta aloittelee, jos suu osastossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia kuolaimen kanssa, kun aikuisellakin hevosella voi mennä hetki tottua... :)

emilia kirjoitti...

Fb-kirpparilta juuri hommailen suoraa kumikuolainta, josko se olisi se nappivalinta.

Eiköhän tässä joku kuolain pikkuhiljaa kokeillen löydy :)

Anonyymi kirjoitti...

Tosi mahtavaa kun noin nuori (ja tämä on positiivinen asia!) pärjää nuorten hevosten kanssa! Tsemppiä ja onnea jatkoonkin. Noista kuolaimista vielä, niin minusta olet ihan oikealla linjalle siinä ettei se kuolaimen kovuus auta yhtään, koska hevonen TUNTEE avut kyllä vaikka suussa olisi mitä tahansa. Jos hevonen taas ei tottele, ei kuolaimet ole enää ongelman ydin.. Sienikuolaimesta sen verran kun sitä joku ehdotti, niin se on erittäin paksu ja outo varsalle, jokin ohut ja vaikka kumikuolain on varmaan juuri se oikea, sinä sen parhaiten tiedät kun hevosesi tunnet! =)
Tiedän että näitä ohjeita varmasti satelee, muista luottaa omaan järkeen ja vaistoon kun hevosten kanssa jotakin teet, kuten varmaan tähänkin asti =D

emilia kirjoitti...

Kiitos paljon, tuollaiset kommentit piristää aina :)!

Kumikuolaimen kannalla olen yhä itsekin, koska sillä ollaan toimittu ennenkin, tosin en siihen kolmipalaan niin tykästynyt joten se vaihtoon. Ajattelin kokeilla suoraa kumia seuraavaksi ja jos se ei toimi, niin sitten niveltä. Sienikuolaimesta en tiedä mitään, joten sen hylkään vielä ainakin :D