Jatkoa eiliseen..

Kiitos kaikille tsemppareille, kyllä me tästä selvitään! Lääkärin kanssa päätettiin aloittaa nyt viikon antibioottikuurilla ja jatkaa sitten kai mahahaavalääkkellä, kummastakaan tuskin mitää haittaa on. Tarhaan ja karsinaan olen keksinyt vähän aktiviteettia, jottei tylsyys nyt ainakaan aiheuttaisi lisähaittaa. Karsinaan virittelin muunmuassa pallon ja heinverkon, suolakiveä saa poikkeuksellisesti nuolla jos jää yksin karsinaan! Ulos taas kannettiin vähän kaatuneiden lepänrunkoja ja tulossa on myös kuusen havuja.

Mutta sitten kuviin.

Varmaan tämän mahaongelman kylkiäisrnä ollaan saatu ihanasti hilseilevä iho ja erittäin ohut talvikarva. Roopella on talvisin yleensä ollut paksukin karva, loimia ei olla paljoa kaivattu. Toki tuo karvan vähyys voi johtua tuosta oreudesta, joskus olen kuullut sanottavan ettei ori kasvata kunnon karvaa, koska kesäkarva näyttä tamman silmään kivemmalle. Mutta tiedä häntä, tuo hilseily nyt kuitenkaan ei ole normaalia., johtunee varmaan siitä, että ne tärkeät ravintoaineet tulee imeytymättömänä ulos..

No tämä kuva nyt ei liity tähän sairasteluun mitenkään, mutta siis huomatkaa tuo takakorkeus! Kasvukausi näköjään menossa, joten tämä lomailu tuli sinänsä hyvään kohtaan, ei tuollaisen ylämäen kanssa kehtaisi edes ratsastella..

Miksi ei uusia postauksia?

Niinpä. Miun on pitänyt kirjoittaa tästä asiasta jo pidemmän aikaa, mutta olen kovasti yrittänyt vältellä aihetta.

Roopen kanssa kaikki ei ole nyt normaalisti. Maha on ollut sekaisin jo pidemmän aikaa, talvikarva ei kasva, iho hilseilee. Liikutus on ollut aivan epäroopemaista, alku hyvin jännittynyttä ja loppua kohden kovin hidasta laahustusta. Laukkaaminen ei nappaa ja Roope, joka ei ole IKINÄ säikkynyt mitään, on ollut kovin herkillä viime aikoina.

Syy? Jaa-a. Eläinlääkärin kanssa puhutaan huomenna paremmin ja hän tulee tarvittaessa tarkistamaan tilannetta. Mahdolliseksi syyksi on epäilty oikeastaan vain mahahaavaa. Roope syö vapaalla heinällä todella paljon päivän aikana, joten ruokintavälit eivät voi olla syynä tähän. Hiekanpoistokuurit on annettu säännöllisesti, madotukset on kaikki ok ja ruuankin pitäisi sopia Roopen yliherkälle mahalle. Heinä on uutta täysin kuivaa heinää, siitä parempaa on vaikea löytää. Tarkempia syitä on kai mahdoton sanoa, eihän meillä ole edes kunnon diagnoosia vielä. Katsotaan.

Kaikki kuitenkin alkoi syyskuun puolella, Roope alkoi laukatessa tehdä pieniä ja harmittomia pukkeja, joiden ajattelin johtuvan satulasta. Satulan vaihto kyllä auttoikin hieman, muttei kuitenkaan tarpeeksi. Pukit loppuivat, mutta niin loppui laukkakin. Syyskuun lopulla Roope sitten siirtyikin jo kevyemmälle, ajolenkit on unohdettu ja laukkaaminen jätetty pois, jossei Roope sitä vapaasta tahdostaan tarjoa. Viime aikoina liikunta on ollut kävelyä joko selästä käsin tai kärryjen edessä. Se on Roopen mielestä ollut ihan kivaa, joten ollaan pysytty tässä.

Pää on täynnä sekavia ajatuksia, joten kai tämäkin postaus oli vähän sekava. Kaikki vinkit ja kokemukset ovat nyt tervetulleita, mistä voisi johtua tai millä hoitaa mahdollista mahahaavaa helposti.

Blogin kirjoittaminen jatkukoon hetken aikaa omalla painollaan, jos on jotain kerrottavaa tai kivoja kuvia niin postausta voi tulla. Ehkäpä Torsti pääsee hetkeksi tähdittämään yksinään tänne. Roope saa nyt kuitenkin viettää lomaa.

Torsti lapsenratsu!

Siskon lapset Oona 3vee ja Neea 1vee ovat viikonloppukylässä, ohjelmassahan on tottakai ratsastusta ja tallihommia! Kuvat kertokoon kaiken :)

ennen ratsastusta täytyy tottakai harjata!

Neea testaa :)

Neea ratsastaa, mummi pitää kiinni :)

Oona kestää jo itse selässä :)

vähän tandemillakin ;)

ja Oona tekee vielä tallihommatkin!

Uusia hankintoja

Tänä syksynä ostoslistalla on ollut kaikkea tosi kivaa, ja niin ihanan kallista. Ensimmäinen hankinta oli uusi satula Roopelle, ja päädyin lopulta täysin rungottomaan versioon. Meillähän oli sellainen kesällä testissä ja tykästyin siinä istumiseen. Tunne on vähän samanlainen kuin menisi ilman satulaa! Ulkonäöltään rungotomathan ovat vähän... outoja, mutta tämä on kyllä ollut oikea valinta meille. Roope muuttui ratsastettavuudeltaan ihan eri hevoseksi satulan vaihduttua.

Myös Torstille on ollut etsinnässä joku halpa ja yksinkertainen satula, jotta ihan pikkulapset voisivat vähän tukevammin ratsastaa sillä. Homma ei ole ollut helppo, koska Torsti on niin pieni. Tänään kuitenkin eräällä heppakirppiksellä silmiin osui shettisten lätkäsatula ja se onkin ehdottomasti paras tähän mennessä sovitetuista. Sopii juuri tarkoitukseen, siihenhän saa jalustimet ja siinä on tosi hyvä kauhukahva. Nyt kelpaa pikkuisten ratsastella! Samaiselta heppakirppikseltä löytyi Torstille vähän muutakin ;)

Syksy on siitä inhottavaa aikaa, ettei heppakuvia oikein saa. Ratsastuspaikat on vähän kortilla, mutta kohtahan tämä on jo ohi!

Roopen uusi satula [mukana tuli myös tuohon oma huopa]

Torstin lätkäsatula!

ihanan pienet ja PINKIT takasuojat <3
 en edes tiennyt, että tommosia tehdään noin pieninä :D

ja uudet riimut, varsakokoa :)

10 piirrettä hevosista

Roope
1. Roope pukittelee äääärimmäisen harvoin.
2. Eikä se ole vielä koskaan potkassut ihmistä tai toista hevosta.
3. Roope ei koskaan hörise.

4. Ja hirnuukin vain, jos jää yksin ja uusissa paikoissa.
5. Roope on myös älyttömän siisti hevonen, sen karsinan pystyisi takuulla siivoamaan silmät kiinni.
6. Roope on herkkämahaisin hevonen, johon olen tähän mennessä törmännyt.
7. ... Yksikin muutos ruokinnassa (esim. kilo liian vähän heinää..) tai monta liikkumatonta päivää saa mahan aivan sekaisin.

8. Vaikkei Roope ehkä näytä niin kovin leveältä, se on sitä kun selkään joutuu istuskelemaan.
9. Roope tulee olemaan kengätön niin pitkään, kun se on vain mahdollista.

10. Kaikessa levottomuudessaan ja urpoudessaan Roope on silti se paras, tärkein ja ensimmäinen oma hevonen ja tulee aina olemaan sitä.

Torsti

1. Aina kun Torsti käy jossain ulkomaailmalla, saa se kummastelevia katseita ja monet ei-hevosihmisetkin uskaltavat sitä silittää.

2. Torstista ei uskoisi sen olevan ori, niin kiltti ja toimiva se on joka tilanteessa.

3. Jopa kaksi viikkoa astumisreissun jälkeen Torsti seisoi tammojen keskellä kisoissa ihan paikallaan ja hiljaa.

4. Torstille on äärettömän vaikea löytää sopivia varusteita.
5. Torstilla kävi kesän Einola-reissulla muutama kerta ratsastaja selässä ja sen jälkeen se on toiminut moitteettomasti lastenratsuna.

6. Torstin kanssa joudutaan keksimään uusia menetelmiä normaaleihin toiminpiteisiin, vuolu on vähän haastavaa pienen koon takia, puhuttattakaan hampaiden raspauksesta.

7. Eläinlääkäreillä on myös hankaluuksia Torstin painon arvioinnissa, osa laittaa esimerkiksi rauhoitusainetta liikaa ja Torstilta lähtee ihan taju kankaalle ja jotkut ovat joutuneet lisäämään ainetta useampaankin kertaan, kun vaikutusta ei ole näkynyt.

8. Torsti on liikuttaessa suorastaan laiska yleensä, mutta joskus harvoin se saattaa innostuakin.

9. Torsti ei ole IKINÄ pelännyt mitään.

10. Torsti on poni, joka tulee kaikkien kanssa toimeen ja kaikki tulevat sen kanssa toimeen, oli kyse sitten eläimistä tai ihmisistä.

ERIKOISPOSTAUS: Toivekuvat #2!

Kakkososa! Tässä on kaikki loput, paitsi pari jotka unohtui kuvata :--)

Vuosi

Palataan hieman ajassa taaksepäin. Vanhat lukijat muistavat meillä ylläpidossa olleen risteytysruuna Konksin?

Konks oli maailman opettavaisin poni. Se oli Roopelle täydellistä seuraa, pomotti tarpeeksi, mutta jaksoi myös leikkiä. Konks oli sopiva lastenratsu ja se jaksoi aina tehdä juuri sen, mitä pyydettiin.

Konks saapui mutkien kautta meille ylläpitoon marraskuussa 2011, siis kaksi vuotta sitten jo. Yli puolen vuoden meillä asumisen jälkeen sen omistaja halusi ponin takaisin itselleen, ja niin tapahtui kesäkuussa 2012. Jouduttiin jättämään hyvästit rakkaalle ponille, mutta kuten sanottu, yhden oven sulkeminen tarkoittaa toisen avautumista, ja talliin asteli hyvin Konksin paikan täyttänyt Torsti.

Satunnaisesti kävin Konksia moikkaamassa kesän aikana ja Konks oli ihan tyytyväinen elämäänsä uudessa paikassa. Kunnes sain eräänä iltana puhelun sen omistajalta. Konks oli saanut pahan ähkyn.

Ähkystä tuli kohtalokas, ja rakas ponimme laukkasi vihreimmille laitumille 8.10.2012. Yli vuosi sitten.

Olen yrittänyt kirjoittaa tätä tekstiä jo hetken aikaa. Se ei vain ole onnistunut. Vuosi on jo niin pitkä aika.

Nuku rauhassa Konks <3