JOULUPOSTAUS: Torstin tulevaisuus

Joulun erikoispostaussarja saa alkaa Torstin täyteisellä postauksella, nimittäin höpinöistä Torstin tulevaisuudesta!

Torstihan ostettiin pääasiallisesti seuraponiksi Roopelle, mutta se on osoittanut pystyvänsä muuhunkin. Torstilla on suhteellisen hyvä ravi ja vielä parempi laukka, kunhan niihin saadaan vielä voimaa. Vaikka sen jalka-asennot eivät olekaan mitkään huiput, luulen, että kyllä siitä vielä on täyttämään sille suunnitellut saappaat!

Torstia on siis kaavailtu valjakkopuolelle, ainakin ihan harrastelumielellä. Ajohommat on sen mieleen ja kuskikin on niistä ihan kiinnostunut, onhan se vähän samantapaista kuin allekirjoittaneen suosima kouluratsastus ;) Mitään kovemman luokan kilpailijoita meistä tuskin tulee, mutta katsellaan mihin elämä vie menneessään, onhan Torstilla kuitenkin vielä moooonta vuotta jäljellä!

Treenit ollaan aloitettu ajo-opetuksen ja kesälomailun jälkeen aika helposti. Narun perässä lenkkeilyä ja mäkihölkkää, kärryttelyä ihan normaalsiti suoralla tiellä ja ohjasajaen treenaten kaarevia uria. Lumien tultua päästään molempien lempihomman käsiin, nimittäin hangessa tarpomiseen! Mikään ei ole parempaa treeniä [ei ponille eikä taluttajalle..] kuin tunnin lenkki polveen asti yltävässä hangessa! Huh. Pakkasten tulo tarkoittaa myös "kentän" käyttöönottoa, joten ehkäpä kohta päästään vähän edistymään!

Kerrotaneen vielä yksi salaisuus. Ilmottauduttiin Torstin kanssa 19.1. Harjun oppimiskeskuksessa järjestettäviin valjakkovalmennuksiin, joissa treenataan erityisesti tarkkuutta! Ihan jännityksessä ollaan jo, mutta oppimaanhan sinne lähdetään. Tosin en tiedä jännitänkö enemmän itse valmennusta, vaiko Torstin käyttäytymistä kahden tunnin trailerimatkan jälkeen, kun kyytiseuralaisena on ihana shettistamma ;)

Torstin kanssa on jatkossa tarkoitus pysyä myöskin kuolaimettomalla linjalla. Vaikka Torsti on ori ja nuori, se on erikoisen toimiva kuolaimettolla. Kuolaimen kanssa keskittyminen menee sen nakerteluun, kääntävät avut tulevat liian pikaisesti (vaikka kuinka herkästi yrittäisit kääntää..) ja peruuttaminen on täysi mahdottomuus. Ilman kuolaimia kaikki sujuu niin helposti! Pienoisessa etsinnässä meillä onkin Torstille sopivat oikeat kuolaimettomat, mutta metsästysreissu ei ole mikään helppo pienen pään takia ;)

Olen päässäni veikannut, että Torstin suu on yksinkertaisesti vain niin pieni ja matala, että kaikki kuolaimet on sinne liian isoja ja paksuja. Tästä johtuen poni varmaankin toimiikin paremmin kuolaimettomalla, joten sillä linjalla mennään, koska kuten kuvastakin huomaa, ei poni näytä iloiselta kuolaimineen :(

Vielä yksi tulevaisuudenhaave. Jos meille ensi kesänä syntyy "pikku-Torsti", on toiveissa rakentaa Torstista ja vauvasta joskus sitten vuosien päästä parivaljakko! Sellainen olisi ihan huippuhomma, tosin ne kärryt ja valjaat maksavat ihan älyttömästi... Onneksi on vielä aikaa säästää, kun ei ole edes varmaa tuleeko meille mitään "pikku-Torstia"!

peukut pystyyn, että tulossa olisi pikku-Toto :3

Kysymyksiä saa toki esittää loppuun :)!