Koulutuksesta

Nyt kun olen ollut piakkoin varsanomistaja kaksi vuotta, olen päässyt kokemaan koulutuksen tärkeyden ihan tosissani. Roope on aina ollut helppo varsa, tähän syksyyn asti. Torstin kanssahan oli aluksi vaikeaa sen taustojen takia, mutta nyt se on maailman kiltein ja halittavin lapsi.

Koska molemmat varsani ovat olleet oreja, on koulutustyylini pääperiaate ollut se, että niskan päälle ei hypitä. Kaikessa mitä tehdään, on mietitty ensin sitä että minä olen pomo ja varsa alistettuna. Näin ollaan aina tultu hyvin toimeen, ollaan vältytty tappeluilta ja työskentely on ollut kivaa.

Olen siltikin sitä mieltä, että myös nämä orit, kuten muutkin hevoset kaipaavat rapsuttelua ja vähän sellaista nössöttelyä välillä. Roope nauttii suunnattomasti kun sitä rapsuttaa kunnolla harjan alta ja Torsti tykkää sään rapsuttelusta. Siltikin, myös niillä rapsutteluhetkillä pidän mielessä, että varsa on alempana. Se ei saa tulla rapsuttamaan takaisin tai tehdä muutakaan epäsoveliasta.

Torsti on päässyt yli "uhmaiästään" ja on nyt oikein ihana ja kiltti. Roopen kanssa pahin vaihe on kuitenkin ollut tämä syksy. Laitumelta tulon jälkeen se on kokeillut vähän rajojaan ja ollut vähän ylivilkas. Torsti ei oikein jaksa leikkiä sen kanssa ja tarhan pohja on ollut koko ajan vähän huono liikkumiseen. Lisäksi en ole kerinnyt oikein tarjota tarpeeksi liikuntaakaan. Roope ei ilmaise uhmaansa hyppimällä tai potkimalla tai olevalla aivan mahdoton, se vain on virtaisa. Haluaisi ravata talutuksessa ja vähän pyöriä paikallaan seisoessaan ja olla malttamatta. Pieniä asioita, mutta silti niin ärsyttäviä.

Olenkin tämän syksyä miettinyt vaihtoehtoja mikä on Roopen kohtalo seuraavaksi. Ruunaus on käynyt mielessä, mutten ole erikoisemmin ruunauksen kannattajia ja luultavasti katuisin sitä lopun elämääni, olen vielä tyytynyt pitämään orina. Jos minulla olisi mahdollisuus ottaa kolmas hevonen, mieluusti nuorehko, leikkimään Roopen kanssa, ottaisin heti. Mutta tilaa, aikaa ja rahaa ei siihen juuri nyt ole. Tarhan laajentaminen on käynyt mielessä, jolloin olisi enemmän tilaa liikkua. Liikuntaa pitää vaan tarjota lisää. Siksi tässä ollaan nyt harjoiteltu sitä selässäoloakin, koska ratsastaen olisi kätevää tarjota käyntiliikuntaa ajon lomassa. Olen myös miettinyt, josko veisin Roopen välillä tutun kentälle juoksemaan. Kaksi kärpästä samalla iskulla, totutusta muihin hevosiin ja virtojen päästelyä ! Varsoille on tärkeää liikkua niin paljon kuin mahdollista. Samalla kehittyy sekä lihaksisto, että pää. Mieli pysyy hyvänä kun energiaa ei pääse patoutumaan liiaksi.

Roopen kanssa pitäisi myös enemmän tehdä sitä perusmaastakäsittelyä, jotta arvojärjestys pysyisi kohdallaan. Mielestäni maastakäsittely on kaiken A ja O. Naruriimut päähän ja talutusharjoituksia ja väistättelyä niin useasti kun ehditään ja arvojärjestys pysyy kohdallaan ja työnteko kivana.

Miten teillä toimitaan varsojen kanssa ?

katellaan kesäisiä kuvia kun ulkona on nii järkyttävä ilma, että kattopellit lähtee kohta varmaan irti D:

Joulukadunavajaisponi

Saatiin Torstin kanssa kutsu lähteä edustamaan itseämme kylän joulukadunavajaisiin ja tottakai lähdettiin! Mukana meillä oli kaverini Pertti-poni. Etukäteen hieman jännitin osaako 2,5 vuotias orini käyttäytyä lasten keskellä uuden ponikaverin seurassa mutta pelko osottautui täysin turhaksi.

Torsti oli alusta asti oikein fiksu eikä yhtään hillunut, Pertin kanssa haluttiin vain leikkiä ja lapsetkin oli ihan kivoja. Lapset ainakin tykkäsi Torstista ja mikäs Torsilla siinä rapsuteltavana ollessaan. Ja heinääkin oli edessä.

Ainoa ongelma kohdattiin kun avajaisiin saapui lasten soihtukulkue, pimeässä heiluvat tulet ja palaneen haju saivat Torstin hieman pelkäämään ja hyppimään, mutta hetken pällistelyn jälkeen sitten taas normalisoiduttiin.
En voi olla kuin ylpeä ponista ! Ehkä ensi edustustehtävään laitetaan kärryt perään ja tarjotaan lapsille kärrykyytiä ;)

Torsti, joulupukki!!! & Pertti
oli muuten vähän kokoeroa shettiksille, Torsti 80cm ja Pertti 110cm :D

Tänään eräs anonyymi antoi minulle hieman miettimisenaihetta ja ehkäpä tässä joku päivä kokoan ne teille luettavaksi. Seuraavaksi pariksi päiväksi katoan kaupunkiin ja isi jää heppavahdiksi, joten tekstiä tuskin tulee :(

kohti ratsunoppeja !

Tuhansia kokeita takana ja kaksi jäljellä, sitten palataan taas normaaliin postaustahtiin !

Tänään kuitenkin koitti päivä, jolloin Roopen kanssa aloin tosissani suunnitella ratsunoppien alkamista. Pian 2,5 vee orhi on kovin tyytymätön tämän hetkiseen liikuntamääräänsä, varsinkin kun kiireinen omistaja sitä niin huonosti ehtii toteuttamaan. Pimeä vain tulee liian aikaisin, ettei kärryjen eteen ehdi varsaa valjastaa.

Niinpä heitin tänään "varsalle" satulan selkään ja kipusin ensiksi mahalteni kyytiin. Näinhän olen jo kerran aiemmin Ropsua totuttanut, eikä lapsi tälläkään kertaa reagoinut painoon millään lailla. Rohkeana ajattelin sitten suoraan nousta selkään. Jakkaran päälle ja jalka Roopen selän yli ja kyydissä oltiin. Tuhansia kehuja möllöttävälle varsalle ja alas selästä. Siinä sitä tunsi jälleen työnsä kaiken vaivan arvoiseksi.

Nyt ostoslistalle uusi ja sopiva satula ja ehkä sitten ehditään ruveta vähän lenkkeilemään selästä käsin, ihan käyntiä tosin. Tulisi nyt edes vähän lunta jotta valostuisi, eikä pimeä tulisi jo puoli neljältä..

Vuolua ja koiraonnettomuus

Tänään olikin sitten kavioiden vuoro päästä hoitoon. Torsti oli vuorossa ensimmäisenä, sillä viime vuolukerta oli sille hieman vaikea, joten ajateltiin tehdä muutamassa osassa jos kenkkuilu alkaa taas. Torsti kuitenkin yllätti ja seisoi nätisti paikallaan koko hoidon ajan ! Nyt on nätit töppöset :)
Roope päättikin sitten olla tällä kertaa se hankalampi ja koitti takajalkojaan vedellä koko ajan pois. Mikälie kiukkupäivä olikaan tänään, kun normaalisti vuolemisessa ei ole mitään ongelmaa :/ Mutta tulipa hoidettua ja ensi kerralla sitten taas kiltimmin :)

Vuolemisen jälkeen varustin Roopen kärryn eteen ja lähdettiin vähän hölkkäilemään. Roope kulki paremmin kuin aikoihin. Tien päässä kuitenkin meidät kohtasi niinkin ihana yllätys kun vapaana juokseva koira. Noo, sehän sitten tietty siihen tuli ensin räksyttämään ja päättikin sitten hyökätä kiinni. Alkuunsa Roope jähmettyi paikalleen, mutta piski päätti siirtyä takajalkoihin ja kuten arvata saattaa Roope alkoi potkimaan. Siinä kiitin onneani, että meillä oli potkuremmi paikoillaan ja se oli uusi ja kestävä, muuten olisi saattanut olla jalat aisojen yli... Koiran omistaja tuli sitten paikalle ja koitti saada koiransa kiinni, mutta niin se vaan jatkoi hyökkäilyä. Siinä vaiheessa oltiin kärryineen jo ojan ja puskan puolella ja Roope hyppi ja potki ja koitin tehdä jotain ratkaisua. Onneksi koira saatiinkin sitten kiinni ja Roope kutakuinkin rauhoittumaan. Siinä seisoskeltiin melkosen pitkään paikallaan kun Roope oli hieman järkyttynyt tapahtuneesta. Tämä oli nimittäin kolmas kerta kun Roopen kimppuun hyökkää jonkun piski.

Jälkeenpäin ajateltuna meillä kävi tuuri, että koira oli vain pieni mäyräkoira eikä Roope onneksi yrityksistä huolimatta siihen osunut. Roope muutenkin käyttäytyi tilanteeseen nähden hyvin, ei säntäillyt eikä ihan vauhkoontunut. Traumathan tästä varmaan jäi ainakin Roopelle, koira tuskin otti opikseen vaikka selkäänsä saikin. Omat käteni tärisivät varmaan vielä pari tuntia tapahtuneen jälkeen, sillä olisi voinut käydä erittäin hullusti...

taas vanhoja kuvia :/

ja kiire jatkuu :(

Kuten olette huomanneet, tälläkin viikolla postailu on ollut vähäisellä. Näin tulee käymään myös ensi viikolla, mutta sitten tähän koeruuhkaan ja koulupanostukseen tulee tauko ja ilahdutan enemmän teitä ! Osasyy tähän postailun harvuuteen on myös se, että bloggerin kuvatila meni täyteen ja photobucketin kautta lataaminen ei hirveästi innosta..

Keskiviikkona oli jo hämärää kun pääsin hevosia liikuttelemaan, joten rakensin ainoaan valaistuun ja hyvään kohtaan pienen irtohypytyskujan. Lyhythän siitä tuli ja vähän erikoinen, mutta kyllä siinä molemmat varsat hyppäsi ! Roope oli hieman yli-innokas ja sinkoili turhan paljon, mutta hyppäsi erittäin hyvin ! Korkeuksia en muistanu mitata, mutta haettiin ensin askeleita pienellä esteellä ja etupuomilla ja lopuksi otettiin muutama hyppy noin 70 sentin esteelle. Kun into ei loppunut hyppyjen jälkeen, käytiin vielä hieman liinassa purkamassa virtaa. Ja sitähän riitti ! Lopputuloksena hyytynyt ja hikinen Ropsu, joka tosin oli ihan hyvä asia.
Torstin hypytin narun päästä, koska en saanut lankoja tarpeeksi alas pitelemään riiviötä. Torsti kuitenkin yllätti ja innostui esteitä järjettömästi ja hyppäsi mielettömän hyvin ! Harmi tosiaan kun en muistanut mitata, mutta iso este se oli Torstin kokoon nähden :)

hieno hyppykuja ;D

Tänään tarkoituksenani oli ajaa molemmilla, mutta jouduin siirtämään suunnitelman huomiselle.. Tänään kuitenkin eläinlääkärituttava viereili luonamme hammashoidon merkeissä. Molemmille apinoille vähän rauhoittavaa ja suutarkistus. Roopella olikin jo enemmän piikkejä, mutta ne saatiin hyvin hoidettua pois. Torstilla purukalusto oli hyvässä kunnossa, yläpuolella tosin kulmahampaat olivat turhan piikilliset joten niitä hieman rasputeltiin.

Roopen maha meni jokin aika sitten vielä huonompaan suuntaan, joten ollaan nyt siirrytty hetkeksi kokonaan kuivaan heinään. Toivottavasti nyt tulisi vihdoin ne pakkaset niin pääsisi tästäkin..

Ropsun ihastuttava purukalusto. Yksi tippunut hammas ja viereinen tipahtaa näköjään lähiaikoina.

hullu mikä hullu...

ps. huomatkaa uusi välilehti !
pps. joku päivä voisi vaikka ulkoiluttaa pitkästä aikaa kameraa ?!

Lastenhevoset

Tänään mukanani tallilla olivat M, 4v. ja S, 9v.
S on suuri heppafani ja on useastikkin mukanani tallilla täällä ollessaan. Lempparihommia Torstin hoitaminen. Tänään hoitoon kuului Torstin harjaus, kavioiden putsaus, taluttelu pihassa ja karsinan siivous. M teki molempien heppojen iltaruuat.

Torsti on mielestäni parhaimmillaan juurikin lasten kanssa. Se tietää, etteivät pienet vaadi siltä paljoa ja se jaksaa kököttää letitettävän ja puunattavana ja juosta töppöravia narun päässä. M kävi myös Torstin selässä eikä Torsti oikeastaan välitänyt mitään.

Roopelle tämä oli ensimmäinen kerta lasten lähellä. Olen yleensä pitänyt sen poissa pienten lasten lähettyviltä, mutta totuttelun takia tänään sitten testattiin harjausta. Roope esitti kyllä parhaan puolensa ja seistä kökötti koko harjausajan hievahtamatta. M sai putsata myös kaviot pienellä avustuksella. Suurin ylpeydenaihe on kuitenkin se, että M kävi Roopen selässä ! Olen nyt siis itse käynyt Ropsun selässä kerran pikaisesti mahallaan [jossen ole muistanut mainita?] mutta siis periaatteessa Roopen selkääntotuttelu on nyt vähän kiireiden takia jäänyt. Vaikka M hieman huutelikin ja panikoi, ei Roope korvaansa heilauttanut.

Näin vielä tälläinen pieni maininta, pikku-Roopesta on kasvamassa iso heppa. Siltä nimittäin lähtee eka hammas ! Yksi ylähampaista roikkuu jo puoliksi irti, muttei vielä ole tipahtanut. Toivottavasti tippuisi karsinaan eikä menisi masuun...

Oona ~2vee ja Ropsu

Blogiarvostelut !!

Vihdoin ja viimein saan nämä aikaseksi. Tarkoitus oli tosiaan kirjoitella nämäkin jo eilen, vaan äidinkielen ihmeellisyys kulutti koko iltani. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan !

Sain siis kaksi erittäin hyvää banneria ja tulen käyttämään niitä molempia aikanaan, joten arvostelen molemmat blogit.

Ensimmäisenä tämän hetkisen bannerin tekijän blogi, joka löytyy TÄÄLTÄ
+ Banneri on tyylillisesti hieno ja sen tekemiseen on varmaankin nähty vaivaa. Se sopii hyvin värimaailmaan.
+ Värimaailma yleensäkin natsaa hyvin keskenään. Tausta ja banneri yhdistettynä otsikoiden väreihin ja muuhun on selvästi harkittu ja sopii.
+ Fontit on selviä ja tyylit riittävän yksinkertaisia.
+ Blogista saa tarpeeksi tietoa, koska siinä on erilliset esittelysivut kirjoittajalle ja eläimille. Banneripajasta plussaa, koska näköjään löytyy taitoa tehdä bannereita ! Ehdottomasti silloin kannattaa sitä käyttää hyödyksi.
+ Kirjoittaja antaa itsestään paljon vanhemman kuvan, on nimittäin asiallista ja hyvää tekstiä. Järkytyin suuresti kun luin blogista Reetan olevan ala-asteella.

- Mielestäni leveys noilla sivupalkeilla ja keskipalkilla voisi olla suurempikin, nyt teksti menee vähän höttöiseksi ja ahtaannäköiseksi ja kuvat jäävät pieniksi.
- Blogi on omaan makuuni vähän turhan sekainen, en oikein saa aiheesta kiinni kun välillä selitetään hevosista ja välillä ostoksista yms. Tosin voidaan tässä syyttää omaa nirsouttani kun luen pääasiassa vain täysin hevospainotteisia blogeja...
- Blogin nimeä en saa mistään oikein selville ? Se voisi esimerkikis lukea bannerissa tai jossain, kuitenkin niin että se näkyisi.

= Pääasiassa oikein mukavanoloinen blogi, joka kaipaa vain pientä hienosäätöä. Jatka samaan malliin vain =)

Ja seuraavana vielä toistaiseksi varastossa olevan bannerin tekijän blogi, joka kattokaa TÄÄLTÄ
+ Tanjan blogi on yksi niistä harvoista joita olen jaksanut lukea pidemmällä aikavälillä. Tanja jaksaa useasti kommentoida tekstejäni ja muutenkin olen hänestä kaikinpuolin saanut positiivisen kuvan.
+ Blogissa on aina ihan huikeita ulkoasuja ! Tämän hetkinen ei ehkä ole juuri miun makuun, mutta siis kuitenkin taidokas.
+ Tekstit selviä, asiallisia, virheettömiä ja laajoja. Paljon ns. mielipidetekstejä.
+ VARSAT !! aws. Löydän niin harvoin varsablogjea ja kun sellaisen löydän niin tykkään ! Niin myös nyt, varsinkin orpovarsa-Veeti on vienyt sydämeni aivan totaalisesti.
+ Paljon hyvälaatuisia ja isoja kuvia
+ Kattavat esittelysivut
+ extraplussaa facebook-ryhmästä jota tulee aktiivisesti seurailtua

- Tämän hetkisen ulkoasun tummuus ei ihan omaa silmää miellytä, mutta esimerkiksi edellinen ulkka oli superhieno!
- Harmittaa kun et enää kerro mitään näistä muista hevosista mitä teillä on, vaikka ymmärränkin päätöksen kyllä hyvin.

= Yksi lemppariblogeistani ehdottomasti !